Day 5: Back to Baska ja räiskyvä Rijeka

Alkuun triviaa: Saari jolla ollaan, on tuttu klassisesta sotasimulaatiopelistä Operation Flashpoint. Meidän saari Krk on pohjaltaan täysin sama ja pinnanmuodoiltaan ja kasvillisuudeltaan aivan kuin pelin fiktiivinen päätapahtumapaikka Everon, joka on antanut mulle todella paljon extrakivaa saaren läpirundaamiseen. En oo kuitenkaan alkanu tetsata.


Seuraavaksi asiaa: Suunnitelmat Plitvitcestä lykättiin pilvistä ennustavan säätiedotuksen takia päiväksi eteenpäin ja tytöt jäivät potemaan sukupuoltaan poolille, kun me - kundit - lähdettiin takaisin kohti Baskaa, koska kajuuttaan jäi kolisemaan mahdollisesti missattujen eeppisten snorklausmestojen missaus.


Tiedusteltiin sukellusinfosta vielä tarkennukset paikkakunnan ihan ygöösmestoista ja erehdyttyämme pikaisen ensisession jälkeen nudistirannalle, löydettiin tähänastisesti mielenkiintoisin kalliopoukama, joka tarjosi vähintäänkin tyydyttävät snorklausmaastot vedenalaisine luolineen. Sukellusretken jälkeen hypittiin vielä kallionkielekkeeltä kartsaa, pommia ja sensellaisia mereen. Voittaa muuten stadikan.


Paluumatkalla kipaistiin wakeboardaamassa ja vesihiihtämässä kaapeliradalla Krkn kaupungin kupeessa kuka millaisellakin menestyksellä. Itse aion jättää sukset ja etenkin laudat kaikissa muodoissa niistä enemmän pitäville ja keskittyä vain kaapelin laskemiseen.


Aiheutettiin kimuleille ylimääräistä hormonikiertojen häiriötä määrittämällä napakasti liikkeellelähtöaika Rijekan rundille aikaisemmaksi, koska talolla istuskelu vaikutti aika syöpäiselle idealle. Rijekassa meitä venasi Juhon viime kesän tuttavuus, Ana-Marija joka oli lupautunut oppaaksi. Pakko antaa ressiä vieraanvaraisuudelle..

Ana-Marijan ja hänen ystävättärensä avustuksella kivuttiin paholaisen portaat kaupungin katolle keskiaikaista linnaa katsomaan, hikoillen litrakaupalla syntistä kuningasvettä. Gimulit Ake ja Kaizu-hari turvanaan suorittivat nopean shoppaussession, kun taas mä ja Setä keskityttiin kuulemaan terassilla valistavaa infopläjäystä Kroatiasta ja sen nykymenosta Ana-Marijalta.

Rijekaturnee closattiin nauttimalla tyyriinpuoleiset, mutta päräyttävät mämmit kitusiin italialaisessa kalaravintolassa päästraadan sivukujalla ja tarjottiin samalla hosteille kiitos vaivasta illallisen muodossa.

Loppumatka menikin virkistävissä merkeissä kuunnellen yninää tilannenopeuksista ja yöllisen autotien pelottavuudesta. Aktiivisuudesta rikas päivä, indeed.